Täällä tukikohdassa on valitettavan paljon kulkukissoja, niitä sikiää mahdottomalla tahdilla eikä meidän cat depot ehdi nappaamaan kaikkia. Koiria näkee myös muutamia, mutta he eivät anna kiinni, vaan jolkottelevat ympäriinsä ja hakevat ruokansa kuka mistäkin. Heille on myös nimet annettu, ja kaikki tietävät kenestä puhutaan :) Muuten asukkaiden lemmikkieläimet täytyy rekisteröidä tukikohdan sisäiseen rekisteriin, ja eläinten pitää olla sirutettuja ja leikattuja, eli jos ne joskus karkaavat, oikea omistaja löydetään nopeasti eikä lisää kulkulaisia synny.
Naapureidemme pihalla on pitkään käynyt Mo'ksi nimetty musta kissa vierailemassa, ja lopulta naapurimme vei kissan lääkäriin ja päätti ottaa sen omalle kissalleen seuraksi, mutta Mo ei ikinä sopeutunut sisätiloihin. Viime aikoina hän on viihtynyt myös meidän takapihalla, ja meikä on ikionnellinen seurasta <3 Joskin antamani herkkunappulat on kuin crackia kaverille eikä sitä maukumista kestä kukaan. Pakko hakea jotain halpisruokaa seuraavaks, hah.
Miehen mielestä tämä on myös noin sata kertaa parempi järjestely kuin oman lemmikin hankkiminen :D Omaa odotellessa Mo on aika ihana korvike.
Voi Mo, kuinka kaunis kissa onkaan!!
VastaaPoistaUskon tietäväni mistä puhut, kun et jaksa sitä maukumista.. Vein kerran Kaisan kissoille herkkunappeja, joita naffe ei syönyt. Siellä ne oli maailman parasta herkkua, mitä toinen kissoista vaati hyvin kuuluvasti syvän, matalalla moukumisella. Kissa hiljeni samantein, kun herkkupurkin laittoi piiloon ja heti kun purkin otti esiin moukuminen alkoi..
-Riikka-
Haha täällä on vähän sama. Mo istuu oven ulkopuolella ja maukuu niin kauan kunnes sinne menee häntä rapsuttamaan ja antaan ruokaa :D Ihana hän kyllä on, oikea herrasmies <3
Poista